Yhdistys julkaisi Marja Huovilan kirjoittaman historiikin 100-vuotisjuhlien yhteydessä 10. pvä kesäkuuta 2006, joka jaettiin kaikille juhlaan osallistuneille sekä kaikille jäsenille. Historiikista kiinnostuneet voivat tilata sitä johtokunnalta.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Ahtialan Työväenyhdistys 1906 – 2006
– 100 vuotta työläisten puolesta
Lukijalle
Aloitellessamme lähes kaksi vuotta sitten keskusteluja lähestyvästä 100-vuotisjuhlasta nousi historian kirjoittamisen tarve ja mahdollisuudet ensimmäisenä asialistalle. Näimme tärkeäksi koota yhteen kaikki se historiatieto, joka oli kirjoitettu yhdistyksen aiempien vuosijuhlien yhteyksissä kirjoitettuihin historiikkeihin ja mahdollisuuksien mukaan niitä vielä täydentää. Keskeisintä hankkeessa oli kuitenkin kerätä talteen yhdistyksen pitkäaikaisimmilta jäseniltä sekä keskeisiltä toimihenkilöiltä heidän muistitietonsa yhdistyksen toiminnasta. Historiamme kirjoittajaksi suostui FM, historian tutkija Marja Huovila.
Työväenyhdistyksen 100-vuotinen toiminta jakaantuu kahdella tavalla kahteen selkeään eri ajanjaksoon. Ensinnäkin ajanjakso jakaantuu vuonna 1908 rakennetun vanhan Työväentalon aikaan ja vuosina 1963 -1965 rakennetun uuden Työväentalon aikaan.
Toiseksi yhdistyksen kotipaikka oli perustamisestaan, vuodesta 1906 vuoteen 1956, tasan viisikymmentä vuotta Nastola. Ja alueliitoksen myötä 1956 alkaen, Ahtialan liittyessä osaksi Lahden kaupunkia, kotipaikka on ollut 50 vuotta Lahti.
Ahtialan Työväenyhdistyksen perustaminen 1906 ajoittuu työväenliikkeen poliittisen järjestäytymisen vahvan nousun aikaan Suomessa. Työväenpuolueen Forssan puoluekokouksen ohjelmajulistus, johon kuului muun muassa vaatimus 8-tuntisesta työpäivästä, sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, herätti työväestön poliittiseen toimintaan ja työväenyhdistysten perustamiseen. Ahtialan Työväenyhdistyksen lisäksi perustettiin samoina vuosina Nastolan viidessä muussakin kylässä omat työväenyhdistykset.
Ensimmäisen ajanjakson tärkeimpiä tapahtumia yhdistyksen perustamisen jälkeen on ehdottomasti ollut Työväentalon rakentaminen 1908. Huomioiden kylän tuon aikainen vähäinen asukasmäärä, on Työväentalon rakentaminen talkoovoimin ja rahoituksen hankkiminen keräyksillä, arpajaisilla ja iltamatoiminnalla, ollut huikea suoritus. Oma toimitalo kuitenkin tarjosi yhdistykselle ja sen jäsenistölle hyvät puitteet monipuolisen toiminnan järjestämiselle.
Tuolloin Työväentaloilla yleensä ja myös Ahtialassa oli vielä kyläyhteisöissä hyvinkin tärkeä asema. Työväentaloilla tehtiin merkittävää kansanvalistustyötä. Siellä opittiin yhdistystoiminnan myötä demokraattisen toiminnan perusteet. Työväentalo oli erityisesti oman kylän asukkaiden, mutta laajemminkin, sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa välitettiin kuultuja tietoja ja uutisia ja harjoitettiin poliittista agitaatiota sekä ylläpidettiin yhteiskunnallista tietoisuutta. Harjoitettiin monipuolista kulttuuritoimintaa, raittiusvalistusta, sekä liikunta- ja urheilutoimintaa.
Järjestötyön ohella tärkeimpiä toimintoja oli iltamatoiminta, mikä tarjosi kohtaamispaikan nuorille ja turvasi tuloja yhdistyksen toiminnan ja talon ylläpidon rahoittamiseen.
Toinen yhdistyksen toiminnan tärkeä merkkipaalu oli 1919, kun yhteen kokoontuneet yhdistyksen jäsenet päättivät yksimielisesti jatkaa raskaan luokkasodan aikana maahan lyödyn yhdistyksen toimintaa.
Poliittisesti merkittävin päätös tehtiin sodan jälkeen 1945, jolloin päätti erota Sosialidemokraattisesta puolueesta ja liittyä SKDL:n jäsenjärjestöksi.
Enemmistö yhdistyksen jäsenistä katsoi, että sodan jälkeen perustetun SKDL:n harjoittama politiikka vastasi paremmin odotuksiaan kuin Sosialidemokraattisen puolueen johdon vahvasti Neuvostoliiton vastainen politiikka.
Työväenyhdistyksen toimintahistorian toisen ajanjakson ehdottomasti hallitsevin päätös oli aloittaa uuden Työväentalon rakentaminen. Vanhan talon heikko kunto esti sen käytön jatkamisen. Jos aiottiin jatkaa toimintaa omassa talossa, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin rakentaa uusi. Monista ulkopuolisistakin hankkeen onnistumisen epäilijöistä huolimatta uskaliaasti arvioitiin, että talon rakennustyöt kyettäisiin tekemään talkootyövoimin, mutta miten saataisiin järjestymään tarvittavat lainat, mikä oli ratkaisevinta koko hankkeen toteuttamisessa. Yhdistyksestä löytyi 23 rakennushankkeen niin tärkeäksi kokevaa ja sen toteuttamisen onnistumiseen luottavaa yhdistyksen jäsentä, jotka olivat valmiit omaisuuttaan vastaan takaamaan tarvittavat pankkilainat.
Kolmena vuonna 1963-65 satojen talkoolaisten tekemän yli 32.000 talkootyötunnin jälkeen uusi Työväentalo oli täysin valmis ja tarjosi uudet tasokkaat toimitilat Työväenyhdistyksen ohella useille muille järjestöille.
Talon rakennushanke oli vertaistaan etsivä suoritus. Mutta merkittävän päättäväisyyden, taidon ja ahkeruuden osoitus on ollut myös yhdistyksen taloudellisen toiminnan järjestäminen niin, että Työväentalon veloista ja toimintamenoista on suoriuduttu hyvin ja vieläpä kyetty antamaan vuosien mittaan merkittävää tukea omalla talolla toimiville järjestöille sekä tukemaan myös muita järjestöjä ja puolueemme työtä erityisesti vaalien yhteydessä.
Vaikka taloudellinen toiminta on ollut merkittävässä asemassa, on Yhdistyksen toiminnan päähuomio ollut aina kuitenkin poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Yhdistyksen aloitteellisuus näkyy aina viimepäiviin asti monissa Ahtialan alueen kehittämiseen liittyneissä päätöksissä, mutta myös laajemmin aikanaan Nastolan ja nyttemmin Lahden poliittisessa päätöksenteossa.
Ahtialan Työväenyhdistys on nyt toiminut sadan vuoden ajan. Aikaan on mahtunut suuren toivon ja innostuksen ajanjaksoja, mutta myös synkkiä aikoja, jolloin yhdistyksemme toimijat ja toiminta ovat olleet poliittisen painostuksen kohteina.
Nyt voimme kuitenkin katsoa ylpeinä ja kiitollisina mennyttä sataa vuotta, ja samalla valoisin mielin suunnata katseet tulevaan.
Kuluneesta sadasta toimintavuodesta me esitämme parhaat kiitoksemme niille sadoille yhdistyksemme jäsenille, jotka eri aikakausina ovat omalla työllään ja esimerkillään varmistaneet yhdistyksemme menestyksekkään jatkumisen.
Yhdistyksemme 100-vuotishistorian aikaansaamisesta haluamme esittää lämpimän kiitoksen historiamme kirjoittajalle Marja Huovilalle. Haluamme myös kiittää haastateltuja yhdistyksemme pitkäaikaisia ja monessa mukana olleita jäseniämme, sillä heidän muistitietonsa rikastutti merkittävästi asiakirjoista saatua tietoa.
Lisäksi haluamme kiittää Mikko Eräsen rahastoa sekä Lahden kaupunkia niiden myöntämästä taloudellisesta tuesta hankkeemme toteuttamiseen.
Ahtialan Työväenyhdistyksen johtokunta.